Noniin.. koulu alkaa. Koulupukuni näyttää suunnilleen tällaiselta. On se kiva, kun ei tarvitse miettiä, mitä laittaa kouluun päälle tai no en yleensäkään mieti, mutta nyt ei edes tarvitse aloittaa miettimistä, että pitäisikö miettiä.
Ensimmäinen viikko koulua on takana ja kyllä, nyt on vasta keskiviikko. Valitsin kurssini niin, että aikaa olisi tehdä muutakin kuin istua pelkästään koulun penkillä. Normaali yliopiston kouluviikko kestää täällä maanantaista lauantaihin (saattaa sisältää vapaapäiviä) ja luentojen pituus 2,5 tuntia. Luennolla saattaa kuitenkin olla jonkinlainen tauko yleensä. Opiskelen siis international business ohjelmasta muutamia kursseja. Rohkeimmat paikalliset ovat ottaneet tämän saman ohjelmat eli opiskelevat kaiken englannin kielellä. Suurin osa kuitenkin opiskelee thai-kielellä kaikki kurssit. Täällä on myös suomalaisia, jotka tekevät koko tutkinnon (4 vuotta) tässä international business -ohjelmassa eli heistä tulee valmistuttuaan jotain kandidaatteja. En tiedä, onnistuuko täällä edes maisteriksi opiskeleminen.
Täällä kurssit ovat lukujärjestyksessä 1-4 vuosikurssien mukaan. Jos on ensimmäisen vuoden opiskelija, niin sitten ilmeisesti käy kaikki ensimmäisen vuoden kurssit. Itse valitsin kolmannen ja neljännen vuosikurssin kursseja. Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat ovat täällä 18-vuotiaita eli melkoinen ikäero meikäläiseen. Ensimmäisen vuosikurssin kurssit olivat tarjonneet mm. English 1, Basic Mathematical principles ja Life & Environment. Kuulemani perusteella english 1 on melkein jotain ala-aste tasoita, mutta vaikea sanoa, kun en kyseiselle kurssille mennyt.
Tyttöjen koulupukujen hameet ovat lyhyempääkin lyhyempiä. Näillä hameilla ei moni suomalainen lähtisi kouluun.
Kurssini ovat tällä kertaa:
-Internation economics
-Quantitative analysis in business
-Purchasing
-International trade law
-Internet & Package program in Business
Kahdella ensimmäisellä kurssilla on opettamassa nuori opettaja (Mr. Sitthichoke), joka opettaa täällä näitä kursseja ensimmäistä kertaa. Kaveri on opiskellut australiassa pari vuotta, joten hänen englanninkielen taitonsa on keskimääräisesti ajateltuna melkoisen hyvä. Hän piti kummallakin kurssilla 15 minuutin mittauset luennot, joissa käytiin läpi kurssien sisällöt ja miten hän meidät arvostelee. Hänestä kuvastui pieni epävarmuus, joka myös minulla on ollut, kun olen opettanut ensimmäisiä kertoja esim. MS Officea Suomessa. Mielenkiinnolla odotan kurssin varsinaista alkamista.
Purchasing eli ostotoiminta-kurssia vetää Mr. Rengson, joka on paikallinen. Hän pitää vaihtareista ja itseasiassa suosii aina vaihtareita antaen heille parempia numeroita kuin pakallisille. Hän on kova puhumaan ja puhuu myös hyvää englantia. Hän on opettanut paljon ja sen kyllä huomasin hänen otteestaan.
International trade law -kurssia vetää jenkki, joka on opettanut tällä ilmeisesti jonkin aikaa. Hänen luentoaan oli mukava kuunnella, koska englantia äidinkielenään puhuva yleensä puhuu hyvää englantia. Hän ei lisäksi kiirehdi puhuessa ja asioiden käsittelytahti on muutenkin sopivan hidas, niin pysyy suomalainenkin mukana. Hänen ensimmäinen luento oli todella mielenkiintoinen, kun hän kertoi yleisesti kansainvälisestä laista.
Internet & Package program in business -kurssilla oli paikallinen opettaja Mr. Pariwat. Hänen olemuksena antoi viitteitä tylystä natsista. Ensimmäiseksi hän näytti powerpointilla luennolla vallitsevat säännöt. Koulupuku pakollinen, ei syötävää, juotavaa, eikä tupakointia. Kännykkä äänettömälle ja 15 min myöhästyminen luennolta tarkoittaa poissaoloa. Mielestäni nämä säännöt ovat ihan hyvät täkäläisille, jotka eivät välttämättä jaksa pitää koulupukua ja tulevat miten sattuu luennoille. Kurssin arvostelu on mielenkiintoinen. A, jos läpäisee lopputentin (en muista kokeen nimeä). B, jos läpäisee jonkun välitentin. C, jos on joka tunnilla paikalla. D, jos on yhdeltä tunnilta pois. F, jos ei läpäise tenttejä ja on pois enemmän kuin yhden kerran. Kurssilta saa A:n vaikka ei ikinä kävisi tunneilla, mutta läpäisee lopputentin. Lopulta opettajalta löytyi myös hymyä, joten ehkei hän nyt niin natsi olekaan. Pääasia, että luennolla on jonkinlaiset säännöt. Hänen englantinsa oli paikallisen kuuloista, mutta tosiaalta ihan ymmärrettävää. Hän käytti lyhyitä lauseita, eikä yrittänyt muodostaa mitään monimutkaisia rakenteita. Hyvä niin. Avausluento kesti n. 45 min. En kyllä oikeastaan ole kovin vakuuttunut tämän kurssin sisällöstä, koska olen itsekin opettanut wordia, excelia ja powerpointtia, mutta toisaalta jos se on jo tuttua, niin sittehän se on myös helppoa.
Kursseilla käytettävät kirjat saa ostaa kaupasta tai hankkia kopiointi palvelusta. Täällä se on aivan normaalia, että ulkomaalaiset usean sadan euron kirjat kopioidaan ja kopio myydään alle 10 eurolla. Kopion saamista vaikeuttaa kuitenkin hieman se, ettei nainen kopiointiliikkeessä puhu kovin hyvää englantia. Luokat ovat onneksi ilmastoituja, joka yleistä jaksamista ja hereillä pysymistä. Täällä on 80 % läsnäolopakko luennoilla, mutta jo kuten Mr. Pariwat meille esitti, ole paikalla aina jos et muuten opi asioita. Kaikki eivät kerää luennoillaan läsnäolijoiden nimiä, joten 80 %:n sääntö hieman vaihtelee.
Taustalla ruokala, josta saa puolella eurolla pienen aterian. Kuva tarjoaa myös lisää minihameita.
Koululla pyörivät oppilaat ovat siis sitä thaimaan kermaa, joiden porukoilla on varaa kustantaa lapsilleen jonkinlainen koulutus. Sanomalla jonkinlainen koulutus tarkoitan sitä, että tämä yliopisto ei ole niitä Bangkokin arvostetuimpia. Toki yliopistossa olevat lapset tai nuoret ovat aina paremmassa asemassa saamaan jonkinlainen hyvä työpaikka tulevaisuudessa kuin kadulla työtä tekevät nuoret. Parempi yliopisto pyytä mahdollisesti suurempaa lukukausimaksua tai järjestää sisäänpääsyksi jopa pääsykokeita. Perus sääntö thaimaassa kuitenkin on se, että rahalla saa ja taksilla pääsee. Uskon, ettei pääsykoekaan merkkaa, mikäli koulutuspaikasta halutaan maksaa hieman extraa.
Täällä kansa on jakautunut rikkaisiin ja köyhiin. Suomalaista keskiluokkaa täältä ei ilmeisesti löydy. Tänne on kyllä yritetty ehdottaa jonkinlaista keskiluokkaa, mutta näin suomalaisella mentaliteetillä 2-13 dollaria päivässä tienaava ei kuulu vielä keskiluokkaan. Toisaalta en nyt tiedä, miten keskiluokkaan kuuluva on määritelty. Koulunkäynti loppuu lapsella ilmeisesti siihen kuudennelle luokalle, ellei perheen elintaso ole sillä paremmalla tasolla. Mutta näistä ajattelin kirjoitella hieman myöhemmin...
