Philippines, Palawan (Puerto Princesa, Sabang ja El Nido)

Tässä aamusella (klo 7.41) kirjoittelen blogia ja katselen, kun aallot lyövät, välillä melko kovallakin voimalla, rantaan. Paikalliset lapset leikkivät rannalla kaivaen kuoppia rannalle ja heittäen rantahiekkaa takaisin veteen. Ilma on kostean lämmintä, samoin vesi. Tässä kait se hermo sitten lepää.

Tällainen aamu El Nidossa.

Lensimme Manilan kautta Puerto Princessaan, joka on Palawan -saaren ”pääpaikka”. Puerto Princesan lentokentällä on yksi hihna, mistä laukut tulevat, joten voitte kuvitella kokoluokan. Puerto Princesassa ei ole uimarantaa, joten siellä oleskelu liittyi lähinnä kaupungin (joo kyllä se taitaa kaupunki olla, koska asukkaita on enemmän kuin Lahes, ~230 000 hlö) ihmettelyyn. Vuokrasimme myös skootterin, jolla kävimme n. 20 km etelässä ja 40 km pohjoisessa. Yövyimme kahdessa eri hostellissa, joista toiseen jätin insuliinini säilöön, koska pohjoinen Palawan ei välttämättä olisi kyennyt takaamaan riittävää kylmäsäilytysvarmuutta lääkkeilleni.

Skootterilla ajelua.

Perus jeepney.

Lähdimme Puerto Princesasta kahden yön jälkeen Sabangin rannalle, missä aallot olivat korkeimmillaan n. 40 cm pääni yläpuolella. Jeepney kyyti maksoi tälle 80 km:n matkalle 5e/hlö. Heitin edelliset uimashortsini roskiin jo Kuala Lumpurissa, koska niiden haju ei hajuhermoja oikeastaan hivellyt. Sanna epäili, että niissä saattoi olla pesiytyneenä jonkinlaista hometta (eipä vissiin yhtään uutta uimashortseille tropiikissa). Ostin uudet uimashortsit alle 2 €:lla paikalliselta myyjältä, jotka eivät kuitenkaan kestäneet edes ensimmäistä uintikertaa. Onneksi Sannalla oli matkaajan korjaussetti mukana ja sain parsittua housut kasaan illan aikana. Seuraavana päivänä kävimme katsastamassa 5 km:n päässä sijainneet luolat, joista ei voinut muuta todeta kuin ”kyllä se luonto saa kaikenlaista aikaan”. Luolan suulla haisi heti guano, mikä on luolan asukkaiden eli lepakkojen jätöstä.

Underground river.

Sabangista lähdimme kohti El Nidoa, joka sujui nopeasti paikallisen rallikuskin kyydissä. ”Mutkat suoriksi” -ilmaisu ei todellakaan ollut kaukana, kun paikallinen kuski tuli oikeaoppisesti ulkokaarteesta sisäkaarteeseen ja taas ulkokaarteeseen. El Nidossa huomasi, että siellä oli enemmän tekemistä verrattuna edellä mainittuihin Sabangiin tai Puerto Princesaan. Pari päivää sitten kävimme El Nidossa saari hyppelyllä, joka tarkoittaa snorklaamista eri saarien läheisyydessä, lähinnä koralleilla. Päivä oli sateinen, mutta muuten mukava. Tämän jälkeinen yö oli, koko päivän jatkuneesta sateen takia, melko viileä, joten nukkuminen onnistui mukavasti ilman tuuletinta ja välillä oli tarvetta hieman peitollekin.

Reitti salaiseen laguuniin.

Tänään vuokrasimme kayakin, jolla kävimme parilla yhdellä todella hienolla laguunilla. Matkaa kertyi yli 5 km suuntaansa eli melottavaa oli melkoisesti. Kävimme muutamalla rannalla ja yhdellä laguunilla ja kyllä oli hintansa arvoinen. ”Nää on nyt vissiin sit niitä paratiisisaaria?”. Onneksemme vuokrasimme kalleimman kayakin, koska kaikki halvimmat olivat jo varattuja. Onneksi sen takia, että halvemmilla kayakeilla ei ehkä olisi päässyt yhtä pitkälle samalla vuokra-ajalla. Huomenna saa nähdä, miten kipeäksi kädet lopulta osoittautuvat. Ainakin nyt olkapää tuntuu kaikkensa antaneelta.

Kayakoinnin jälkeen päästiin tällaselle paratiisi laguunille.

Rahat alkavat loppua, joten varmaan pakko palata Puerto Princesaan. El Nidosta ei löydy automaattia, joten arvotavaroiden panttaaminen tai ulkomaalaisen valuutan vaihtaminen paikalliseksi ovat ainoita vaihtoehtoja saada käypää valuuttaa. Internet toimii täällä El Nidossa vähän niin ja näin. Mikäli saa yhteyden, on yhteys toooooooodella hidas. Lisäksi tämä toooooooodella hidas yhteys katkeaa yleensä jo ennen kuin kone ehtii saada siihen yhteyden. No.. eihän tänne nyt nettiä olla tultukaan selailemaan.

Kolmipyöräset Palawanilla.

Täytyy sanoa, että Palawanin saari on todellakin ollut näkemisen ja kokemisen arvoinen. Paikka ei ole vielä niin täynnä turisteja, että hintataso olisi noussut kovin korkealle (kuten Thaimaan Phuketissa). Toki guesthouseja ja baareja on tämän kokoisessa paikassa suhteellisen paljon, mutta ei kuitenkaan vielä niin, että se peittoaisi paikallisen elämän. Huhun mukaan seuraavaksi on vuorossa Malesian Borneo @ Kota kinabalu.

ps. Korjaamani uimashortsit ovat kestäneet hyvin kaikki uintikerrat eli melko hyvin onnistuin parsimaan shortsini kasaan! Kyllä 2€:lläkin saa näköjään laatua, jos vain viitsii itse vähän panostaa.