Olen nyt käynyt Siamin yliopistoa hieman alle 4 kuukautta ja voisin tässä nyt kertoa hieman tämän yliopiston ylivoimaisuudesta.
Muutaman kerran ennen tunnin alkua, olen miettinyt, mihin olen oikein päätynyt. Yläasteelle vai ihan yliopistoon? Kysymys saattaa kuullostaa hieman hassulta, mutta voin hieman valottaa teille tähän mietintään taustoja. Sikäli tällä ei nyt ole niin väliä, koska en ole täällä mitenkään tosissani opiskelemassa.
- Yliopistoon menevät oppilaat eivät yleisesti ole kovin vanhoja. Täällä ilmeisesti yliopisto-opinnot aloitetaan 16-18-vuotiaina. Tämä myös näkyy koulun käytävillä, missä pojat ja tytöt hihittelevät omille jutuilleen todella äänekkäästi. Käytävät siis kaikuvat melkoisesti, kun oppilaat huutelevat ja nauravat käytävissä. Toki tämän ymmärrän, että (tässä tapauksessa) teini-ikäiset tykkäävät viettää aikaa keskenään luentojen väleillä. Suomalaisessa yliopistossa tällaiset asiat tehdään ehkä hieman hillitymmin.
- Kovan melun lisäksi käytävillä saatetaan olla jonkinasteista hippaleikkiä, joka on meille kaikille tuttu ala-asteelta ja miksei yläasteeltakin. Tämä ilmenee siis kovana hihityksenä ja nauruna käytävällä, kun juostaan karkuun esim. vastakkaista sukupuolta. Tämä ei nyt ole kovin yleistä, mutta muutaman kerran olen ollut todistamassa.
- Useilla oppilailla ei ole minkäänlaisia reppuja, vaan he tulevat kouluun ilman kirjoja ja muistiinpano välineitä. Syynä tähän voi tietenkin olla, ettei kyseisillä oppilailla ole kirjoja tai luennoilla ei tarvitse kirjoja tai jokin tältä väliltä. Tätä samaa tapahtuu myös tässä international business -ohjelmassa, missä oppilaat tulevat luennoille lähinnä juttelemaan keskenään tai näpelöimään puhelimiaan. Aivan tarkkaan en heidän tunnille saapumismotiiveistaan tiedä, mutta ehkä he toivovat, että opettaja paljastaisi jotain kysymyksiä liittyen tenttiin. Kuitenkin suurin osa samoilla kursseilla olevista thaimaalaisista opiskelijoista ei edes osallistu luennoille.
- Edelliseen liittyen thaimaalaiset opiskelijat eivät opiskele kovin innokkaasti, ainakaan tässä yliopistossa. Tenttituloksissa tämän näkee parhaiten, kun eräältä kurssilta oli päässyt läpi 6 opiskelijaa n. 30-35 opiskelijasta. Läpi pääseet opiskelijat olivat oikeastaan vaihtareita (minä mukaan luettuna). Lopuilla olikin sitten alle 50 % oikein ja häntäpäällä oli vielä 0 % eli he eivät olleet saaneet rustattua tenttipaperilla yhtään mitään! Sitä sopii miettiä, että mitä he tältä yliopistotutkinnolta haluavat. Vastauksena tähän: Siamin yliopistossa opiskelijat haluavat paperin käteen, jonka mukaan heillä on yliopistokoulutus (yleensä vielä alempikorkeakoulu tutkinto eli kandidaatti näin Suomeen verrattuna). Sillä ei sitten välttämättä olekaan väliä, osaako kyseinen opiskelija mitään, kunhan hänellä on valmistumisen jälkeen tuo maaginen paperi kädessään ja vielä parempi, jos se on saatu tältä International business -linjalta.
- Eräällä vessareissullani koin yllätyksen. Kurkkasin raolla olleeseen koppiin ja ovea avatessa päälleni lensi täysi kuupallinen vettä. Joku oli tehnyt minulle - pahaa aavistamattomalle opiskelijalle - yläastemaisen jekun ja laittanut täyden kuupallisen vettä oven karmiin odottamaan. Kuuppaa käytetään täällä siis kyykkyvessojen huuhteluun, koska niihin ei ole rakennettu mitään erillistä vesisäiliötä. Tässä episodissani olin kuitenkin urheiluvaatteissani, eikä vesi kastellut minua pahasti. Tämän jälkeen oli vaan tarkistettava portilta uudemman kerran, että juu.. kyllä siinä lukee yliopisto.
- Yliopistolla tuntuu olevan myös jonkinlainen muotivillitys tytöillä pitää mahdollisimman lyhyttä hametta ja mahdollisimman korkeita korkoja. Näistähän kirjotin jo aiemminkin, mutta tähän nyt hieman kertauksena, että Suomessa kukaan ei pukeutuisi näin, etenkään kouluun. Näin miehen näkökulmasta: kivahan niitä on katsella. Välillä on kuitenkin pakko kysyä, että miksi? Naiivisti ajateltuna nämä tytöt ovat varmaankin ihan rahallisista syistä hankkineet lyhyet hameet, koska ne maksavat vain n. 2,5e. Pidemmät hameet, joihin käytetään enemmän kangasta, ovat puolestaan kalliimpia.
- Viime kirjoituksessani kerroin opettajastamme, Mr. Renksonista, joka toimii opettajana ostotoiminta-kurssilla. Eräällä tunnilla meillä oli pieni tehtävä, missä piti laskea konttiin mahtuvien pahvilaatikoiden määrä. Tehtävässä piti muuttaa kuutiosenttimetrit kuutiometreiksi. Opettaja kysyi, mikä olisi tämän kerroin. Ilmoitin sen olevan miljoona, jonka jälkeen opettaja piti minua lähes nerona. Meille aivan perus yläasteella käsitelty lasku on täällä Thaimaassa korkeampaa tiedettä. Ei voi kuin ihmetellä.
Tyttöjen perus outfit.
Nämä ovat melko yksittäisiä poimintoja yliopistolta, mutta yhdessä muiden asioiden kanssa ne rakentavat kokonaisuuden, mikä erottaa thaimaalaisen tietotaidon ja asenteen vielä hyvin kauaksi länsimaalaisesta. Siamin yliopisto on Thaimaan mittapuulla melko surkea yliopisto ja sen olen kyllä huomannut. Täällä löytyy parempia yliopistoja, kuten valtion yliopistot, joissa on tiukat säännöt alkaen tyttöjen hameiden pituuksista. Näihin yliopistoihin ei myöskään oteta ladyboyksi luokiteltavia oppilaita. Siamin yliopiston heikkous on ehkä se, että se on yksityinen ja se ottaa sisään kaikki, jolta vain sattuu löytymään rahaa. Naurattaa vain, miten kesällä avauspuheessaan koulun rehtori ylisti, miten hieno yliopisto Siam onkaan opiskella. Tämä ehkä saattaa pitää jokseenkin paikkansa, mutta oppilasaineisto ei vaan ole parasta mahdollista.
Yliopiston julkisivu näyttää todella hyvältä kaikkine suihkulähteineen ja rakennuksineen. Tämän jälkeen odottaa, että myös muut asiat ovat kohdallaan. Hieman syvemmälle mentäessä huomaa kuitenkin, että esimerkiksi sellainenkin perusasia suomalaiselle kuin vessat ovat melkein poikkeuksetta kyykkyvessoja. Vessapaperitkin joutuu ostamaan erikseen automaatista tai tuomaan kotoa, jos sellaista mielii käyttää (kyykkyvessoissa vessapaperille oma roskakori). Toki kyykkyvessojen käyttöä voi perustella esimerkiksi ympäristöllisestä näkökulmasta, missä kyykkyvessan huuhtelu kuluttaa huomattavasti vähemmän vettä, kuin istuttavan vessan huuhtelu. Lisäksi on melko naurettavaa, että kansainvälisenä yliopistona itseään tituleeraava Siam ei ole saanut hankittua englanninkielistä henkilökuntaa koulun kansliaan (missä siis saadaan nettitunnukset ja viralliset läsnäolotodistukset ym.). Eräs suomalainen kaverini tarvitsi asioida kyseisessä paikassa. Asiointi päättyi ilman "tulkkia" kuitenkin siihen, että hänelle sanottiin (ilm. kehnolla engl.kielellä), että tule sitten takaisin, kun osaat thaimaata. Näin.. kansainvälinen yliopisto.
Hoitajaksi opiskelevat opiskelijat jumppaamassa Sport complexin edessä.
Lisäksi pitää kertoa eräästä opettajasta, joka opettaa meille Microsoftin Excel 2007. Kyseinen opettaja opettaa ainakin tällä kansainvälisellä linjalla kahta tietokonekurssia, joissa molemmissa käsitellään samoja asioita Excelistä. Näiden kahden kurssin nimet kuitenkin poikkeavat toisistaan. Hieman outoa, että kahdella eri nimisellä kurssilla opetetaan täysin toisiaan vastaavat asiat. Olemmekin naureskelleet, että opettaja ei osaa opettaa ilmeisesti mitään muuta. Kurssin lopputenttinä on Microsoftin virallinen Excel 2007 tasokoe, jonka läpipääsemiseksi tarvitaan 500 pistettä. Koeessa Excel tulee olla melko hyvin hallussa, koska aikaa on 40 minuuttia ja tehtäviä 23. Aikaa on siis alle 2 minuuttia per tehtävä. Itse kävin tekemässä kyseisen kokeen eilen ja sain tulokseksi 440 pistettä. Opettaja sai kokeesta kuulemma 550 pistettä eli pääsi läpi juuri ja juuri.
Yliopistoltamme löytyy myös paljon muita asioita, joita ei ole mietitty ihan loppuun asti, mutta ne jääköön nyt. Tässä on nyt tullut kerrottua paljon asioita, mitkä Thaimaassa ja täällä yliopistolla ovat hieman hassusti, mutta se toki on sitä thaimaalaista meininkiä. Thaimaasta löytyy toki joukko positiivisiä asioita, joista koitan kertoa pessimismin sävyttelemänä mahdollisesti seuraavalla kerralla.
