Bangkokin liikennettä pääsee parhaiten seuraamaan paikallisbussista, jos vain pitää silmät auki. Liikenne on suomalaiseen liikenteeseen verrattuna melko kaaottista, mutta tässä vaiheessa se on alkanut vaikuttamaan aivan normaalilta. Perussääntö thaimaassa on, että pienemmät väistävät isompia. Henkilöauton on siis syytä väistää sivutieltä eteen puskevaa rekkaa tai käy huonosti ja samaten jalankulkijan tai mopon on syytä väistää henkilöautoa. Täällä ei todellakaan jalankulkijaa kunnioiteta samalla tavalla, kuten Suomessa. Yleensä tietä ylittäessä varmistan, että auto aikoo oikeasti pysähtyä ennen kuin astun autotielle, se ei meinaan ole niin itsestään selvää täällä. Suuren kadun ylittäminen on täällä myös omanlainen taidon näyte, se pitää tehä rauhallisesti kävellen ja pienissä osissa. Juoksemalla tien yli pääsee todennäköisesti vain hengestään.
Paikallisbussit toimivat todella hyvin ja tietyllä numerolla oleva bussi kulkee aina samaa reittiä. Bussissa rahastaja ottaa rahat vastaan ja antaa vaihtorahat takaisin tarvittaessa. Ilmastoidussa bussissa pitää osata kertoa määränpää, koska matkan hinta määräytyy määränpään mukaan. Kerran on kuitenkin tapahtunut se, että minua ei päästetty erääseen bussiin.
Sadekelillä koko liikenne onneksi hidastaa, koska täällä taivaalta tulevat vesimassat todella aiheuttavat useita vaaratekijöitä: pidon katoaminen tiestä ja huono näkyvyys. Tunnin rankka sateen jälkeen kadut tulvivat, koska viemärit eivät yksinkertaisesti ehdi vetämään sisään taivaalta tulevaa vesimassaa. Sama juttu on nähtävissä Suomessakin, etteivät viemärit ehdi vetää kaikkea vettä rankkasateiden aikana. Jalkakäytävällä saa kuitenkin kävellä varovasti, koska autot todellakin roiskuttavat vettä jalankulkijoiden päälle aivan häpeilemättä.
Katu tulvii edelleen, vaikka sade on loppunut n. 20 min sitten.
Vaikka liikenne on todella kaaottista, niin en ole, yllätys yllätys, vielä ollut todistamassa yhtään kolaria tai edes nähnyt kolaroituja autoja tien vieressä. Töötin käyttäminen on täällä tietenkin paljon yleisempää kuin Suomessa. Sillä lähetetään useanlaisia viestejä liikenteessä: Älä tule eteen tai älä tule kaistalleni, koska aion ohittaa tai ilmoitetaan nurkan taakse menemisestä (kujilla, missä korkeat muurit) tai tosiaan huomautetaan vain jonkun törttöilystä liikenteessä. Töötin käyttöä voitaisiin Suomessakin minun mielestäni tehostaa, mutta tällä hetkellä tööttiä käytetään vain ääritapauksissa.
Mopoilijat ovat täällä myös hauska erikoispiirre verrattuna Suomeen. Mopoja on aivan pirusti joka paikassa ja yleensä ne ohittelevat autoja melko uhkarohkealla tavalla. Mopolla (eivät vastaa suomalaista mopoa, koska ovat melko viritettyjä suuremmalla kuutiotilavuudella) pääsee myös eturiviin liikennevaloissa. Kun liikennevalot vaihtuvat punasesta vihreäksi, mopot ampaisevat ensimmäisenä matkaan ja täytyy sanoa, että äänet ovat kuin jostain karting lähdöstä. Voisin yrittää siitäkin ottaa vaikka videota. Liikennevaloista lähtee ensimmäisenä se 30 mopoa, jonka jälkeen autot tulevat perässä. Lähtö tuntuu olevan thaimaalaisille aivan kuin kiihdytyskisa ja täällä peruskaduilla nopeudet saattavat nousta 100 km/h:ssa. Itse en ole vielä mennyt mopotaksin kyytiin, mutta ehkä sekin on jossain vaiheessa testattava.
Taksikuskeja löytyy tällä moneen lähtöön. Osa puhuu englantia osa ei ollenkaan. Osa muistuttaa ajotavan perusteella enemmänkin kilpakuskia kuin taksikuskia. Mittari laiettaan kiltisti päälle melkein kaikkialla Bangkokissa, paitsi Sukhumvitin alueella. Paikkaa voisi ehkä Suomessa kutsua lähinnä kallioksi, vaikka se on toisaalta siitäkin melko kaukana. Sukhumvitillä ja sen sivukaduilla on todella paljon erilaisia yökerhoja (jatkoklubeja) ja hienoja hotelleja, toisaalta myös paljon tyttökatuja. Sattuupa sukhumvitillä sijaitsemaan suomalaisen omistama Sports Academy (kuten Helsingin kaivokadullakin). Sukhumvitillä taksikuskin kanssa pitää erikseen neuvotella, etenkin yöaikaan, että käytetäänkö mittaria ja minne hän suostuu ajamaan. Takseja tässä kaupungissa riittää, joten aina joku suostuu laittamaan mittarin päälle ja ajamaan joen toiselle puolelle (tois puol jokkee). Osa suostuu vaan nauramaan ehdotuksilleni. Taksit ovat todella halpoja, kuten jo aiemmin kirjotin ja esim. 5e riittää baari-illan jälkeen keskustasta toiselle puolelle jokea aivan mainiosti yöaikaan (vrt. Suomessa 20e vähintään). Toisaalta taksit saattavat ajaa hieman kiertoteitä pitkin, mutta onneksi olen sonnustautunut kännykälläni, jossa on interaktiivinen kartta. Muahan ei kuseteta! Joskus tosin taksikuskit saattavat ajaa pidempää reittiä, mikäli haluavat välttää keskustan ruuhkan ja se nyt on ihan ok. Huom. taksit kulkevat täällä ilmeisesti pelkästään kaasulla, koska usean taksikuskin takaboksista löytyy kaasusäiliö. Tämä selittää myös osaltaa alhaista hintatasoa.
Tässä näiden taksien matkamittaritaulukko. Kuten näätte Helsingistä pääsee 30 eurolla Asikkalaan.
Jepi.. matkalla Bangkok Hospitaliin taksikuski kaartaa huoltoasemalle ja menee kuselle jättäen mittarin vielä päälle. Näin Thaimaassa: omat asiat hoidetaan asiakkaan ajalla. Sanoin kuljettajalle mittarista, niin hän vain nauroi eikä vissiin edes halunnut tajuta koko juttua. Toisaalta eihän siinä tullut kuin 5 bathia maks, mutta aina silti pitää sanoa asioista ihan periaatteen takia.
Päin punaisia ajaminen ei täällä ole skootterille kovin suuri rikos. Jos nyt on palava tarve ajaa päin punaisia, niin yleensä skootteri voi sen tehdä (en ole nähnyt autojen ajavan punaisia päin). Mikäli risteys sijaitsee sillan alla, skootterit yleensä menevät sillan alle suojaan sateelta (jos sillan alla on tyhjää tilaa). Toinen vaihtoehto on vetää sadetakki tien sivussa päälle. Kovassa ruuhkassa skootteri on järkevin tapa liikkua, koska se tosiaan pääsee liikennevaloissa aivan eturiviin.
Mopoilijat pukevat sadetakit päälleen sateen alkaessa. Kuvassa myös koulumatkan pahin tien ylitys.
