sunnuntai 15. elokuuta 2010

Bangkok, Siam University juhli.

Tänään 15. päivä elokuuta oli Siamin yliopiston vuosijuhla. Minua ja kämppistäni pyydettiin edellisellä viikolla pitämään tilaisuudessa puhe, jonka sisällöstä ei vielä tuolloin ollut tarkempaa tietoa. Minun oli määrä pitää puhe englanniksi ja kämppikseni piti saman puheen suomeksi. Valmiiksi kirjoitettu puhe oli eräänä päivänä livautettu ovemme alta kämppäämme (näin täällä toimitetaan laskut ynnä muut postit). Kyseessä oli ylistyspuhe koulun perustajalle Dr. Narong Mongkhonvanitille. Hieman kyllä hymyilytti pitää ylistyspuhe henkilölle, josta en tiennyt yhtään mitään saati sitten tavannut. Noo.. pääasia on pukeutua ja käyttäytyä hyvin, niin thaikut ovat tyytyväisiä. Tilaisuudessa oli tarjolla murukahvia ja pieni kakun pala, joka itseasiassa oli ihan hyvän makuinen.

Otteita puheesta: (käännetty suomenkielelle)

"Vuosien aikana yliopisto on yleisesti tunnistettu yhtenä johtavana yliopistona omalla alallaan."

"Suomalaisena opiskelijana tunnen itseni etuoikeutetuksi ja toisaalta nöyräksi Tohtori Narongin saavutusten edessä."

"Iloitkaamme hänen saavutuksistaan."

No varmasti kyseessä on ollut hieno kaveri, kun on yliopiston perustanut, mutta hieman oli imelähkö puhe näin omasta näkökulmastani. Puheen jälkeen minulle annettiin kukkavaasi, jota lähdin kiikuttamaan puhujan pöntön takana olleen patsaan luo. Pilarin päällä seisova patsas oli mitä ilmeisimmin tämä tohtori Narong. Patsaan edessä käskettiin tekemään kumarrusliike, jolla osoitettiin suurta kunnioitusta yliopiston perustajalle. Tämän jälkeen jäin odottamaan kukkavaasi kädessä muita puhujia, jotka saapuivat patsaan luo tekemällä vaihtelevasti kumarruksia. Puhujia oli yhdeksän mm. Kiinasta, Iranista, Intiasta. Muut puhujat kävivät puhumassa omalla kielellään varmaan, mitä sylki suuhun toi. Puheiden odottaminen oli kuitenkin hieman tukalaa kosteassa auringonpaisteessa. Lopulta kaikki olivat pitäneet puheensa ja olimme kuvattavana kukkavaasit kädessä. Näytin kuvissa varmasti erittäin hyvältä, kun hikikarpalot valuivat pitkin naamaani. En tiedä, missä kuvat julkaistaan. Lopulta saimme laskea kukat patsaalle ja lähteä kuuman kosteasta auringonpaisteesta varjoon. Tämän jälkeen meninkin patsastelemaan tuulettimen eteen puoleksi tunniksi.

Puheenpitämisen jälkeen dokasimme vettä sammuttaaksemme nestehukkaamme ja odotimme, josko tilaisuudesta olisi päässyt hipsimään karkuun. No edessä oli vielä kukkaseppeleiden kiikuttaminen edellämainitun patsaan luo. Jokaisella opintolinjalla tai opintosuunnalla oli oma kukkaseppele, joka jätettiin patsaalle. Kukkaseppeleitä oli patsaan ympärillä todella paljon ja oman kukkaseppeleemme jälkeen oli vuorossa vielä hymyilyä kameralle.

Opettajamme lupasi meille kuitenkin puheen pitämisestä hyvitykseksi aterian japanilaisessa ravintolassa. Pitää varmaan ottaa oikein pitkän kaavan kautta sushi annokset :)

Kuvia ehkä lisäilen myöhemmin, josta ne jostain pompsahtavat eteeni.